Ja kärsivällisyyspalkinnon voittaa...

 ... Snowglow's You Make It Thunder!!!

Elvie on kohta viisi viikkoa istunut pentuaitauksen vierellä ja odottanut että pennut kasvavat. Viimeisen viikon sillä oli itsellään ihottuman takia kauluri päässä, joten en voinut päästää sitä tötsällä pentuja sohimaan. Tänään Elvie kuitenkin sai palkintonsa, ja kyllä oikeasti toinen oli niin onnellinen ja täynnä intoa! Näitä on viisi! Onko nää kaikki mulle??
Jos on Fay hyvä äiti, on Elvie ihan paras täti! Olen käyttänyt pentuja ulkona pieniä hetkiä, ja sillä aikaa kun olen sisältä hakenut loppuja kakaroita, on Elvie istunut aitauksen vieressä vahdissa. Voihan sydän :)

Fay on jo oma itsesnä, ahne kuten ennen ja aika lailla hullu ;) Veriarvot kontrolloidaan reilun viikon päästä, joten kirjoitan aiheesti lisää siinä vaiheessa.
Jalkaa täytyy yhä vähän varoa, joten vaikka liikuntaa muuten joi voisikin harrastella, pitää tämä Fayn rajoitetulla liikunnalla vielä jonkun aikaa. Toivotaan nyt että menisi ohi levolla, eikä tätä(kin) tarvitsisi lähteä tarkemmin tutkimaan..

Pennut ovat pe ja la saaneet totutella erilaisiin ääniin. Isäntä on rakentanut terassin kattoa, joten tutuiksi ovat tulleet niin kompuran jyrinä kuin naulapyssykin, puhumattakaan katolta kuuluvista askeleiden äänistä. Myös autoiluharjoitukset on aloitettu ihan vaan auton käynnistämisellä kakaroiden ollessa kyydissä.

Huomenna on itselläni luvassa vuoden kiireisin työpäivä. Oi kun joskus saisin viettää äitienpäivää ihan vaan oman äidin kanssa rauhassa. Onnea nyt kuitenkin kaikille äideillä ja etenkin sille omalleni, joka tässäkin pentuprojektissa on ollut korvaamaton apu :)