torstai 26. toukokuuta 2016

Aika rientää

Ja me riennämme mukana :)
Kersat on jo reilun seitsemän viikkoa ja kaikki on valmiina uusia koteja varten. Konsta lähtee perjantaina valloittamaan maailmaa ja Eicca sunnuntaina. Mantan kohtaloa mietin yhä ja edelleen. Kun /jos se täältä lähtee niin sijoitukseen mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Kannattaa olla kuulolla jos asia kiinnostaa. Vielä hetken seuraan sen kasvua ja kehitystä kuitenkin. Se on iso tyttö :)
Nooa ja Tuuli jäävät kotiin.



Viime viikolla käytiin tosiaan pentutestissä ja aika tasaista sakkia ovat, kaikki menivät keskimmäiseen kategoriaan, eli ns helppo koira. Toki pisteissä oli eroja eri osa-alueiden osalta. Hyvin pitkälle olin kyllä kartalla tyyppien luonteista, eli mitään suurempia yllätyksiä ei tullut. Manta tulee olemaan se haastavin tapaus omapäisyytensä takia.
Testin jälkeen lauma sai vielä juosta lähes tunnin isolla pihalla, joten kotimatkalla oli takaluukku täynnä kuorsaavia koiranpentuja.

Fayn veriarvojen kontrolli osui pentutestin kanssa samalle päivälle, joten siinä olikin sitten jännitystä kerrakseen. Itselläni oli kuitenkin tunne, että asiat ovat ok, ja näinhän ne sitten olivatkin. Veriarvot olivat normalisoituneet, eli syynä ei onneksi ollut mikään sairaus, vaan imetyksen aikana tapahtunut nyykähdys ja energianpuutos, joka korjaantui ruokinnan muutoksella hyvin nopeasti. Itselläni on luonnollisesti kauhea syyllisyydentunto tapahtuneesta. Vaikka niin monesta lähteestä olen tietoa etsinyt ja ruokamääriä laskenut, ei sitten ihan mennyt maaliin kuitenkaan. Ja kyse ei siis ollut siitä etteikö Fay olisi saanut riittävästi ruokaa, se ei vaan pystynyt sitä kunnolla hyödyntämään. Ehkä jollain toisella koiralla olisi toiminut, mutta Fayllä ei. Onneksi olen kuitenkin aina hyvin matalalla kynnyksellä lähdössä eläinlääkäriin, niin löytyi se syykin sieltä sitten ja asia korjaantui nopeasti.



Jännät asiat pentujen elämässä jatkuivat maanantaina kun Piirosen Lea tuli ne siruttamaan. Koko jengi selvisi koitoksesta lähinnä pienellä äännähdyksellä ja jokainen lähti samantien takaisin kavereiden kanssa leikkimään. Hieno homma.
Suunnitelmiin tuli myös muutos lennossa, kun päätinkin vaihtaa pentutarkkipaikkaa. Saimme ajan ihan hetikohta Kirkkonummen Vetsetiin, joten ei muuta kuin kersat autoon ja menoksi. Mitäpä lentopentue muuta tekisi kuin lentelisi paikasta toiseen ;)
Alun alkaen torstaille sovittu tarkki tehtiinkin siis jo maanantaina ja olin liikenteessä ilman apukäsiä. Loppujen lopuksi selvisin lauman kanssa hienosti. Äitikoira oli mukana sydänkuuntelua varten, koska perjantain tarkissa siltä kuului pieni suhahdus. No, nyt ei kuulunut enää mitään ylimääräistä vaikka lääkäri kuunteli lähemmäs viisi minuuttia!
Eikä kuulunut omituisia ääniä myöskään pennuilta :) Kaikki saivat puhtaat paperit sydämen, silmien ja kaiken muunkin osalta, ihan huippua!! Toki tutkimus pieniä hieman jänskätti, mutta reippaasti selvisivät ja häkeissä vain nukkuivat vaikka oltiin reissussa aika pitkä tovi.

Seuraavana päivänä tämä hieno ensimmäinen pentueeni olikin jo koiranetissä näkyvillä :) Näytti niin hassulta, Taskudyykkarin tyypit :)

http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKasvattaja.aspx?K=TASKUDYYKKARIN&R=88




Kiitos vielä ihan jokaiselle jolla on ollut tämän asian kanssa tekemistä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti