Mitä tänään syötäisiin?

No jos vaikka tämmöistä:

Aamulla

Illalla

Meillä on menty raakaruoalla vuodesta 2007. Kaikki alkoi Kössin eliminaatiodieetistä. Se oli syönyt muutamaa eri merkkistä nappulaa ensimmäiset pari vuotta, kunnes vaihdoin nappulamerkkiä viimeisen kerran. Siirryimme merkkiin, jota nimen puolesta olisi voinut erehtyä luulemaan kotimaiseksi.
Siitä alkoikin Kössin pitkittynyt ripuli, jota hoidettiin Tylosinillä. Samoihin aikoihin Kössi myös alkoi raapia itseään, ja edessä oli eliminaatiodieetti. Piti keksiä proteiininlähde jota koira ei ollut vielä syönyt. Säkin kyljessä luki 'siipikarjajauho'. Minä sitten miettimään jotta mitähän lintua se mahtaa olla.. Fiksuna tyttönä kysyinkin tätä sitten maahantuojalta. Kovasti arvostin heidän lyhyttä, ytimekästä ja rehellistä vastaustaan: 'Me emme tiedä'.

Tähän loppui meidän koirien nappuloiden syönti vuosiksi eteenpäin. Myös vanhemmat koirat Caro ja Dixie siirtyivät ongelmitta raakaan, jota söivät hamaan loppuun asti.

Elvien kanssa jouduin pienen pakon edessä kokeilemaan erikoisnappulaa pitkittyneeseen struviittikidevaivaan, mutta sekin kokeilu päättyi huonosti. Tätä lukuunottamatta sekä Elvie etä Fay ovat kasvaneet luovutusiästä eteenpäin raa'alla.

Nyt keväällä, ensimmäisen oman pentueen synnyttyä jouduin miettimään ruokinta-asioita uudelleen. Kaikki eivät tahdo ruokkia koiraansa raakaruoalla, joten minun oli totutettava pennut molempiin ruokiin, sekä raakaan että nappulaan. Ensimmäiset kiinteät ateriat ja maistiaiset olivat lihaa, mutta pentujen kasvaessa tarjolla oli aika lailla 50/50 malli. Jouduin tosin tekemään hiukan galluppia ennen kuivamuonamerkin valintaa, sillä itse olin totaalisesti jo nappulaliigasta pudonnut.

Myös uusiin koteihin lähteneet pennut saivat mukaansa ruokintasuosituksen 50/50-mallista, ja pienen mietiskelyn jälkeen päätin itsekin pitää kuivamuonan osana pentujen ruokavaliota, ainakin kasvuajan. Ketut ovat syöneet koko pentuajan 75% lihaa ja 25% nappulaa ja tällä systeemillä jatketaan. Fay on päässyt testaamaan kuivamuonamerkin vastaavaa aikuisille suunnattua napua, johon ketutkin aikanaan vaihdan. Luonnollisesti jokaisen koiran kupista löytyy juuri sille yksilölle laskettu määrä vitamiineja, tärkeimpänä D. Keittiön laatikosta löytyykin varsinainen arsenaali karpalorouheesta kalkkiin ja biotiinista merilevään :)

Elvien ruokavalioon ei kuivamuona enää eksy. Sille ei käy kuin muutama eri liha ja sekä kiteiden että maksa-arvojen takia ruokavalio on aika rajoitettu.
Kössi söisi kaiken mitä sille keksisi antaa. Ei ole tullut eteen sellaista mikä sille ei kelpaisi. Mantassa tuntuu olevan hieman samaa 'vikaa' ;)

Mutta onni on omistaa ahneita koiria!